Silloin, eilen ja nyt

Nyt on aikaa kulunut noin 3 kuukautta siitä kun en vielä tiennyt pääsenkö kesätöihin visuaaliseen toimitukseen.
Pääsin 3 viikoksi tekemään kuvituksia, infografikkaa ja taittoa. Haasteellisinta oli ehdottomasti  taiton suunnittelu. Ensimmäinen viikko oli kiireellisin ja samalla haastavin. Taitto on periaatteessa kuin palapelin kokoaminen. Sinulle annetaan kuvat, otsikko, ingressi ja leipäteksti ja näistä aineksista on koottava Karjalaisen geometrioiden mukaan asettuva sivu
Loppua kohden alkoi taittaminenkin sujua hieman jouhevammin, mutta niinhän se on että ei kukaan ole seppä syntyessään. Sen jälkeen oli melko puuduttava kuukausi ilmoituksia suunnitellessa, mutta onneksi aika meni loppuen lopuksi ehkä liiankin nopeasti.

Eilen oli itsenäinen päivä koulussa klo 8.00 - 13.00, enkä onnekseni tiennyt sitä. Joten päätin opetella uutta ohjelmaa nimeltä Zbrush. Youtubessa löysin ensin tutoriaaleja zspheren käytöstä ja sculptaamisesta ylipäätänsä.
Katsoin yhtä tutoriaaleja 5 kertaa jotta sisäistäisin sculptauksen perusasiat. Mitä enemmän taiteilin Zbrushilla, sitä enemmän kiinnostuin savella veistämisestä ja aionkin joku päivä hankkia köntän savea, mistä voin tehdä ns. real life- veistoksia. Yläpuolella teos minkä sain aikaan Zbrushilla ja photoshopilla.

Tänään päätin pitää salitreenamisessa kevyemmän päivän. Kun olin menossa salille alkoi sataa kaatamalla vettä. Kun olin treenaamassa ulkona paistoi aurinko, mutta vain sen ajan että sain salitreenit tehtyä. Juoksin niin kovaa kuin kintuistani pääsin kaatosateessa kohti bussipysäkkiä ja missasin bussin yhdellä minuutilla. Epätoivoinen ja hengästynyt ilme kasvoillani päätin kököttää bussipysäkillä 45 minuuttia, kun ensaanut ketään tuttavaa hakemaan minua 40 km matkaa kohti Joensuuta. Pääasia on se että pääsin Joensuuhun.